Lisämateriaalia


Olen tuottanut "lisämateriaalia" sitä mukaa kuin sarjan julkaisu on edennyt. Täällä on mm. aikajanoja, karttoja, sekä enemmän tai vähemmän viimeisteltyjä kuvaluonnoksia Ohdakemaan henkilöhahmoista.

Värillinen kartta Ohdakemaasta ja sen lähivaltakunnista, versio 2018.
Kartta on Cardusian itsenäistymisen ajalta, mutta siinä näkyy
esimerkiksi Vaeltajien käyttämä vanha kulkureitti
Argillan koillisnurkasta Warginmaan "luolasusialueen" ohi
Warginmaan kuninkaanlinnaan.

Ohdakemaa, jota etelässä kutsutaan Cardusiaksi, irrottautui suuresta Molcavarathian valtakunnasta itsenäiseksi kuningaskunnaksi parikymmentä vuotta ennen Suurta Auringonpimennystä. Sotilasvoimiltaan ylivoimainen Molcavarathian valtakunta yrittää kuitenkin saada Cardusian takaisin vasallialueekseen ja pyrkii saamaan hallintaansa myös tämän eteläisen naapurivaltakunnan, Argillan.

Cardusian pieni kuningaskunta sijaitsee Molcavarathian valtakunnan itäpuolella. Cardusian länsiraja on vuoristoinen muualta paitsi Warginlaakson kohdalta, jonne Miwoshinvuorten jono päättyy. Etelässä Cardusia rajautuu maa-alueeltaan hieman laajempaan ja maaperältään rikkaaseen, hedelmällisistä viljelysmaistaan ja rehevistä lehtimetsistään tunnettuun Argillan valtakuntaan. Valtakuntien rajan muodostaa Molcavarathian puolelta alkunsa saava joki, Radoshwoda, jota kutsutaan myös Rajajoeksi. Idässä Cardusian kuningaskunnan rajan muodostaa Itäinen Vuoristo ja sen takana oleva laaja vesialue.

Cardusian länsiosa on pääosin lehtimetsäistä ylänköä, itäosa taas alavampaa ja soisempaa havumetsää. Itäinen Vuoristo muodostaa synkkien kuusimetsien valtaaman, kalliojyrkänteitten ja lumen peittämien terävien vuorenhuippujen koristaman alueen, joka rikkoo muutoin soisen ja alavan maankolkan.

Hallinnollisesti Cardusia on jaettu kahteen ruhtinaskuntaan, joista eteläistä hallitsee ruhtinas Reuelin suku ja pohjoista kuningassuku tai tämän nimittämä ruhtinas. Ruhtinaskuntia rajaa Wolnoshwoda, Wolnoshajoki, joka saa alkunsa länsirajan Miwoshinvuorten vuolaista puroista ja virtaa halki Cardusian, Itäisen Vuoriston halkaisevan Wolnoshanlaakson läpi Valloittamattomien Maitten alankojen suuriin vesiin, joihin Warginmaan pohjoisosa rajautuu.

Reuelin ruhtinaskuntaan kuuluva Warginlaakso on nimetty siellä aikoinaan vierailleen nuoren prinssi Hrodwulfin toiveesta hänen kotimaansa Warginmaan mukaan. Warginmaa sijaitsee Cardusiasta kaakkoon, ja sinne kulkee vain yksi kunnon tie laajojen suoalueitten läpi. Cardusian ja Warginmaan välinen liikenne kulkeekin Argillan koillisnurkan kautta. Cardusia ja Warginmaa ovat olleet liittolaisia aina siitä lähtien, kun Cardusia itsenäistyi Molcavarathiasta, ja kuningassuvut pyrkivät vahvistamaan liittolaisuutta järjestämällä avioliittoja hallitsijasukujen välille.


Vaskikallion kylä pohjoisilla "Valloittamattomilla Mailla".

AIKAJANOJA

Aikajanaluonnos tapahtumista ennen Cardusian eli Ohdakemaan
itsenäistymistä. Vuosien 750 - 777 tapahtumia, kuten Warginmaan
Hiljaista Sotaa, kuvataan tarkemmin sarjan myöhemmissä osissa.


Aikajanaluonnos tapahtumista ennen Ohdakemaan tarinoitten
ensimmäisen osan tapahtuma-aikaa. Vuosiluku "777" ei
viittaa tämän maailman ajanlaskuun, eikä siis ole rinnasteinen
"oikean" historian kanssa.

Tämä aikajana kattaa koko Ohdakemaa-sarjan tapahtumat, sisältäen myös
Warginmaan Hiljaisen Sodan ajanjakson



Mustavalkoinen versio Warginmaan kuningassuvun sukupuusta.
Sieltä löytyy useitakin Ohdakemaa-sarjasta tuttuja nimiä.






Vaskikallion Petrus otti nimekseen "Jooel Vaeltaja"
 luopuessaan menneestä elämästään ja valitessaan elää
muitten Vaeltajaveljien tavoin. Elämänmuutokseen
kuului myös hiusten ajeleminen.

Vaeltajasoturi Jaechim, jonka juuret ovat Vaskikallion kylässä.

Josia Joshuanpoika Warginlaaksossa ennen kuningas Melchiorin
käynnistämää sotaa, jossa hän joutui isänsä aseenkantajaksi.


Kruununprinsessa Jelisepa viihtyy kolkossakin ympäristössä, jos
hänen mielensä pääsee vaeltamaan jonnekin muualle.

Wolnoshajoen rantaa matalassa suvantokohdassa.