Millainen on Jelisepa Willefintytär, se ”hullu kruununprinsessa”?
Sain idean kokeilla, miten hyvin itse tunnen Ohdakemaa-sarjaan kehittämäni hahmot, ja tein aina tiettyyn hahmoon eläytyneenä netistä löytyvän ilmaisen persoonallisuustestin ”NERIS Type Explorer®” (Löytyy sivulta: https://www.16personalities.com/fi).
Edellä mainitussa testissä kaikki persoonallisuuskuvaukset on kirjoitettu myönteisestä näkökulmasta, ja siksi ne sopivat paremmin kuvaamaan ihmisiä, joilla ei ole niin selkeitä sisäisiä ristiriitoja. Niin ollen testiin vastaamalla saadut persoonallisuuden kuvaukset eivät istuneet kovin hyvin niihin fiktiivisiin hahmoihin, joilla on selvästi erilaisia, keskenään ristiriitaisia persoonan puolia. Mutta itse keksimiäni hahmoja ”testaamalla” sain selville ainakin sen, että olinpa hyvinkin onnistunut kehittämään ainakin jossain määrin erilaisia persoonia, kun olin kirjoittaessani eläytynyt useampiin erilaisiin hahmoihin.
Yksi keskeisistä Ohdakemaa-sarjan hahmoista on kruununprinsessa Jelisepa, Willefin ja Jelizian ainoa lapsi. Hän esiintyy ensimmäisen kerran kertojana Ohdakemaa I:n viimeisimmässä ”osassa” (”Prinsessa”), ja on kertoja myös osissa II, III ja V.
Jelisepa menettää äitinsä teini-iässä, ja etääntyy myös isästään useammaksi vuodeksi. Lapsena hän on selvästikin neuropoikkeava; jossain määrin motorisestikin levoton, impulsiivinen ja kärsimätön; päästelee sammakoita suustaan ja riehuu toisinaan kuin elukka isänsä ja tämän henkivartijaystävän seurassa. Teiniässä Jelisepasta tulee esille myös pohdiskeleva, tunteellinen ja sosiaalisesti varautunut puoli. Hän on selvästikin ”erityisherkkä” introvertti. Jelisepan persoonallisuuteen vaikuttavat myös ulkoiset kriisit, ympäristön odotukset ja olosuhteet, eikä hän koe voivansa olla oma itsensä kruununprinsessan roolissa.
Nuori Jelisepa karkaakin kotoaan, jotta voisi löytää itsensä ja syvemmän tarkoituksen elämälleen. Näitten edesottamusten takia häntä aletaan pitää suorastaan ”hulluna”, vaikka itse hän kokee olevansa menossa nimenomaan oikeaan suuntaan; kohti itselleen sopivampaa elämänpolkua. Koettelevien tapahtumien, merkityksellisten ihmissuhteitten ja ikävuosien myötä Jelisepan persoonallisuus kehittyy hengellisempään, sovinnollisempaan ja solidaarisempaan suuntaan.
NERIS Type Explorer®- testin perusteella Jelisepan persoonallisuustyyppi on ”Sovittelija INFP-T”.
”Sovittelijat ovat poeettisia, ystävällisiä ja pyyteettömiä henkilöitä, jotka ovat aina valmiita auttamaan.”
Tämä testin antama kuvaus sopii Jelisepaan ehkä parhaiten vasta myöhemmällä iällä; kun nuoruusiän kriisit on käyty läpi ja persoonalle sopivamman elämäntavan löytäminen poistanut elämästä pitkittyneen stressitilan. Introverttina Jelisepa arvostaa vähäisempiä, mutta syvällisiä ja merkityksellisiä ihmissuhteita, sekä rauhallista elinympäristöä. Jelisepa on enemmän intuitiivinen kuin ”järkeilijä”, hieman enemmän emotionaalinen kuin pohtivainen, ja enemmän improvisoija kuin suunnittelija. Jelisepa on myös stressiherkkä ja tunne-elämältään jossain määrin turbulentti; muttei hän tavoittele menestystä eikä täydellisyyttä, kuten jotkut itseriittoiset ihmiset. Ja kuten sanottua, myöhemmällä iällä Jelisepan tunne-elämän epävakauden piirteet tasoittuvat, eikä hän enää välttele ottamasta vastuuta myös muista ihmisistä, jos se on hänen mielestään oikein ja rakentavaa; ja etenkin omien jälkeläisten kannalta hyväksi.
Luova tauko, vai uutta putkeen?
Aloitin ensimmäisten romaanien kirjoittamisen Ohdakemaa-sarjaan syksyllä 2002. Vuosien aikana syntyi lisää tarinoita, ja käsikirjoitukset olivat ”makuutuksessa” vuosia, kunnes tein päätöksen alkaa julkaista niitä. Siinä vaiheessa kirjoitin sarjaan myös joitakin osia lisää. Ohdakemaa-sarjasta tuli siis 12-osainen, mutta samaan maailmaan sijoittuva ”Warginmaan Hiljainen Sota” olisi periaatteessa voinut olla osa tätä samaa sarjaa. Se kertoo aiemmalta ajalta kuin Ohdakemaa-sarjan ensimmäinen osa, ja olisi voinut siinä mielessä olla myös sarjan aloitusosa.
No, tällä hetkellä tuntuu hieman tyhjältä, kun ei ole työn alla samaan maailmaan sijoittuvaa käsikirjoitusta. Idea yhdestä tarinasta on kyllä olemassa päässäni ja muutaman sivun käsintehtyinä muistiinpanoina, mutta aikaa uuden tekstin luomiseen ei ole viime aikoina oikein ollut. Voi olla, että kunhan loppusuoralla oleva taideterapiaohjaajan koulutukseni päättyy, löydän aikaa tekstin tuottamiseen paremmin.
Mielessäni on yhä asioita ja teemoja, joita haluan tarinoissani käsitellä; ajatellen myös sitä viestiä, joka näitten kirjojeni kautta mahdollisesti leviäisi vieraillekin ihmisille. Olen pääsääntöisesti kirjoittanut koko romaanisarjan ”itseäni terapoidakseni”, tai, stressinhallintakeinona; ihan vain siksi, että tarinoitten ”keksiminen” ja kirjoittaminen on minulle mielekästä ja helppoa tekemistä. Enhän minä näitä juttuja ”keksimällä keksi” saadakseni kirjoittaa, tai ”ollakseni kirjailija”, vaan ideat tulevat päähäni ja alkavat elää mielessäni, kun aloitan kirjoittamisen.
Käsikirjoitusten tuottaminen painotuotteiksi on myös mielenkiintoista, ja itselle on tietyllä tavalla palkitsevaa nähdä ja tuntea henkisen prosessinsa lopputulos sellaisessa konkreettisessa muodossa. Olen usein sanonut, etten kirjoita ja julkaise kaupallisessa tarkoituksessa tai julkisuutta saadakseni. Olen pohjimmiltani ”pöytälaatikkokirjailija”. Olenhan introvertti idealisti, syrjäänvetäytyvä, mutta hyväntahtoinen; ja toisaalta hieman punk-henkinen toisinajattelija, vähemmistöihminen, erityisen omaehtoinen maailmanparantelija, joka toivoisi saavansa edes pientä myönteistä muutosta aikaan tässä maailmassa…
Maailmaa parannellakseni olen ensinnäkin yrittänyt ”parantaa” itseäni, ja nyt toivoisin voivani olla edes jossain määrin esimerkkinä joillekuille, jotka hekin kenties kaipaisivat ”parantumista” itselleen, jotta täällä, kärsimyksen keskellä, sietäisi sentään olla olemassa.
Siksi olen ikään kuin avannut pöytälaatikkoni sisältöä nähtäväksi muillekin ihmisille. Jos joku löytää sieltä jonkun idean, mielikuvan tai elämyksen, joka tuo hieman lohtua tähän globaaliin kurjuuteen, niin olen siitä iloinen. Ja se on bonusta siihen, että koko prosessi on ollut itselleni ”kirjallisuusterapiaa”.
JK. Kehittelin huvikseni jonkinlaista koostetta siitä, millaisia persoonia Ohdakemaan hahmoista löytyy, ja tein siitä leikkimielisen testin. Yritän tätä ”testiä” vähitellen laajentaa ja kirjoittaa hahmoista tarkempia kuvauksia, kunhan ehdin, mutta sitä voi kokeilla jo nyt:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)