"Ohdakemaan Vaeltajien tarinoita" on ilmestynyt

”Ohdakemaan Vaeltajien Tarinoita” on kokoelma sadunomaisia kertomuksia, joitten kautta lukijalla on mahdollisuus oivaltaa jotakin oleellista ihmisyydestä, olemassaolosta ja omasta elämästään.

Jotkut tarinoista ovat tuttuja Ohdakemaa- kirjasarjan lukijoille, mutta suurin osa on aiemmin julkaisematonta materiaalia. Tarinoitten kertojat ovat Vaeltajia; ihmisiä, jotka omistautuvat seuraamaan Kaikkeuden Luojan johdatusta ja elävät siksi eri tavoin kuin muut ihmiset. Ohdakemaa- kirjasarjan maailmassa ei ole perinteisiä ”fantasiahahmoja”, mutta Vaeltajien sadunomaisissa kertomuksissa saattaa sellaisiakin vilahtaa. Kirjanen on 92-sivuinen ja sisältää esipuheen, 19 novellia ja lyhyen esittelyn Ohdakemaa- sarjasta. Kymmenellä sivulla on tarinan aiheeseen liittyvä mustavalkopiirros.

Sisällys:

Lukijalle
Ahne kuningas
Vanki, lintu ja ihmeavain
Työläinen ja kuningas
Kuilu
Prinsessa Jelisepan neuvot matkaanlähtijälle
Poika, joka pelastuu
Vaeltaja, korppi ja kivi
Otus virrassa
Metsästäjä ja outo otus
Purjehtija ja helmi
Susisielu
Hirviön aarre
Kaksi onnellista miestä
Ukko, mökki ja kissa
Silta
Ilkeä pikkuolento
Kartanpiirtäjän matkaohjeita
Mies ja kärryt
Sanoja kuninkaalle

Vaeltajien kertomukset tarjoavat kurkistuksia Ohdakemaa-sarjan sisällölliseen tematiikkaan, mutta kirjanen toimii myös itsenäisenä teoksena; tarjoten lukijalle niin psykologista kuin eettistä pohdittavaa, ja kenties myös avaimia henkilökohtaiseen elämänmuutokseen. Nämä symboliikkaa ja metaforia sisältävät tarinat voivat auttaa sinua ymmärtämään paremmin itseäsi ja mielesi sisäisiä ristiriitoja, ja myös toisia kanssakulkijoita. 

Vaeltajien tarinat haastavat sinua etsimään avainta, joka saattaa muuttaa elämäsi. Joku näistä tarinoista saattaa johdattaa sinut portille, jonka takana odottaa uudenlainen elämä, jossa on enemmän iloa ja rauhaa. Ja joku tarinoista voi antaa sinulle avaimen, niin että pääset tuosta portista ulos. Mutta uskallatko mennä eteenpäin, kun näet kaiken aiemmin todeksi kuvittelemasi tuolle puolen; kenties vain valoa, muttet mitään muotoja? Rohkenetko mennä kuilun yli, antaa virran kuljettaa ja tuulen viedä, ja ryhtyä hallitsijaksi mielesi valtakuntaan?